Työyhteisön kehittämissuunnitelma

Mikä on työyhteisön kehittämissuunnitelma? 

 

Työyhteisön kehittämissuunnitelma on yhteistoimintalaissa määritelty lakisääteiden dokumentti, joka jokaisella työpaikalla, jossa on yli 20 työntekijää tulee olla. Sen tarkoituksena on toimia työkaluna kaikissa henkilöstöön liittyvissä asioissa sekä lisätä avoimuutta työnantajan ja henkilöstön välillä sekä selkeyttää tavoitteita, joita kohti halutaan mennä.

Suunnitelma toimii pohjana jatkuvalle vuoropuhelulle työnantajan ja henkilöstön välillä ja sitä päivitetään vuoropuhelussa neljä kertaa vuodessa. Vuoropuheluun osallistuu henkilöstön edustajina luottamusvaltuutettu ja työsuojeluvaltuutettu. Työnantajan roolissa vuoropuheluun osallistuu HR-johtaja, toiminnanjohtaja ja yksi hallituksen jäsen. Yhdistyksen hallitus toimii päättävänä elimenä isoissa päätöksissä.

Päivitetty: 04/2025
Päivitetään seuraavan kerran: 11/2025

 

NYKYTILA JA ENNAKOITAVISSA OLEVAT KEHITYSKULUT

Yhdistyksen tämänhetkinen tilanne

Käydään läpi millainen tilanne yhdistyksessä on tällä hetkellä

Toimintasuunnitelma POK ry 2025 PDF
Toimintasuunnitelma POK ry 2024 PDF
Toimintakertomus POK ry 2023 PDF

Miltä taloudellinen tilanne ja tulevaisuus näyttää?

Rahoitus ja tulo- ja menorakenne

Yhdistys toimii lähes täysin omarahoitteisesti eli suurin osa (89% vuonna 2025) toiminnan rahoituksesta on peräisin osallistumismaksuista. Osallistumismaksujen lisäksi yhdistys saa julkiselta puolelta Opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja eri kaupungeilta yleis- ja toiminta-avustuksia, hankeavustuksia ja pienimuotoisesti tuloja vaatemyynnistä ja tilojen vuokraamisesta. Avustusten osuus vuoden 2025 rahoituksesta oli 10%.

Henkilöstökulut ovat yhdistyksen merkittävin kulu (65% vuonna 2025), jonka jälkeen harjoitussalien tilakulut ovat seuraavaksi suurin kuluerä (23% vuonna 2025). Yhdistyksen tulo- ja menorakenne on palvelualojen mukainen, missä sekä tulot että menot ovat pitkälti riippuvaisia järjestetyn toiminnan määrästä.

Taloudellinen tila

Yhdistyksen taloudellinen tila on kohtalaisen vakaa: yhdistyksellä ei ole pitkäaikaisia velkoja ja lainoja ja yhdistys on kerryttänyt edellisten toimintavuosien aikana säästöön karkeasti 1-2 kuukauden välttämättömiä kiinteitä kuluja vastaavaa (toimitilavuokrat ja kuukausipalkat) taloudellista puskuria. Taloudellinen puskuri on tärkeä turvaamaan yhdistyksen jatkuvuus yllättävissä tilanteissa, jotka estävät tai rajoittavat toiminnan järjestämistä, tai merkittävissä toimintaympäristön muutoksissa.

Vuosilta 2024 ja 2025 ei kertynyt merkittäviä lisäsäästöjä, mutta aiempia säästöjä ei myöskään kulutettu. Yhdistyksen pitkän aikavälin taloudelliselle tilanteelle ja vakavaraisuudelle on tärkeää, että kannattavuutta pystytään parantamaan maltillisesti, jotta taloudellista puskuria saadaan kasvatettua vastaamaan useamman kuukauden kiinteitä kuluja, ja mahdollistamaan palkkauksen kehittämisen ja investoinnit toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen. Toiminnan kannattavuutta voidaan parantaa parantamalla ryhmien ja tilojen täyttöastetta sekä tehostamalla yhdistyksen hallintoa ja toiminnan järjestämistyötä.

TILINPÄÄTÖS 2025 TÄHÄN KUN VALMISTUU

Mitä kehitystoimia on nyt vireillä?

Vireillä olevia ja tulevia kehitystoimia ohjaa yhdistyksen strategia. Vuoden 2026 keskeisimmät kehitystoimet ovat:

  • Sisäisten koulutusten ja opetussuunnitelman kehitys
  • Hallinnon tehokkuuden parantaminen
  • Tunnettuuden lisääminen madaltamaan aloituskynnystä
  • Toimipisteiden kannattavuuden kehittäminen ja varainhankinnan lisääminen

Palkkataulukon kehitys/tilanne

  • Palkkataulukkouudistuksen tavoitteet: palkanmääräytymisperusteiden selkeytys, taulukoiden käytön selkeyttäminen sekä palkkojen noston mahdollisuuden kartoittaminen. Samalla pyritään kartoittamaan muita työsuhde etuja
  • Toimihenkilöiden uudistettu palkkataulukko otettu käyttöön tammikuussa 2026
  • Tuntiohjaajien uudistetun palkkataulukon käyttöönottoa valmistellaan.

Onko isoja muutoksia tulossa?

  • Tiedossa ei ole isoja muutoksia
  • Laajentumismahdollisuuksia kartoitetaan

Uhkia/mahdollisuuksia toiminnassa?

  • Mahdollisuudet:
    • Tulolähteiden monipuolistaminen varainhankinnan kehitystyön tuloksena: hanke- ja erityisavustukset ja mahdolliset sponsoriyhteistyörahoitus
    • Paikallisavustukset muualtakin kuin Helsingin kaupungilta
  • Uhkat
    • Henkilöstömuutokset ja vaihtuvuus
    • Työssäjaksaminen ja sairaspoissaolot
    • Kulujen kasvaminen inflaation myötä
    • Palkkojen ostovoiman heikkeneminen inflaation myötä
    • Kotitalouksien ostovoiman heikkeneminen inflaation myötä ja siten harrastuksiin käytettävän rahan väheneminen
    • Yleisavustuksen määrän tippuminen mahdollisten valtionavustuksiin kohdistuvien leikkausten johdosta

Millaisia toimintaympäristön muutoksia tulee ottaa huomioon?

  • Keväällä 2026 on digimarkkinoinnissa huomattu hakutrendien perusteella yleistä kysynnän laskua, jonka lisäksi uusharrastajahankinta on ollut hankalampaa suhteessa aiempiin vuosiin. Nämä ilmiöt arvellaan ainakin osittain heijastavan kotimaan heikentynyttä talous- ja työttömyystilannetta sekä epävakautta maailmalla
  • Tekoäly työkalut hallinnon työhön

Onko tulossa jotakin merkittäviä muutoksia lähitulevaisuudessa jolla erityisesti vaikutusta henkilöstöön?

  • Palkkataulukoiden päivityksen tuomat mahdolliset muutoksen vaikuttavat henkilöstöön, kuitenkin siten ettei kenenkään työntekijän palkka laske nykyisestä.
Henkilöstön rakenne

Päivitetty: 16.2.2026
Kuinka paljon on määräaikaisia, osa-aikaisia ja kokoaikaisia työntekijöitä sekä toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita missäkin toimipisteessä ja yleisellä puolella. Tämä listaus annetaan henkilöstön edustajille kaksi kertaa vuodessa.

Millaisia työaikamuotoja on käytössä?

  • Osa-aikaisia toimihenkilöitä helmikuussa 2026: 16hlö, helmikuussa 2025: 17 hlö  ,maaliskuussa 2024 : 17 hlö, marraskuussa 2024: 18 hlö
  • Täysiaikaisia toimihenkilöitä helmikuussa 2026: 8hlö,  helmikuussa 2025:  8hlö ,maaliskuussa 2024: 8 hlö, marraskuussa 2024: 8 hlö
  • Määräaikaisia toimihenkilöitä helmikuussa 2026 0 hlö,  helmikuussa 2025: 1 hlö (oppisopimusopiskelija) ,maaliskuussa 2024: 1 hlö, marraskuussa 2024: 0 hlö
  • Aktiivisia vaihtelevan työajansopimuksia (tuntiohjaajia)helmikuussa 2026: 213hlö (palkat rekisterin mukaan, tässä myös tuuraajat joilla ei vakituisia tunteja) helmikuussa 2025: 202 hlö (palkat rekisterin mukaan, tässä myös tuuraajat joilla ei vakituisia tunteja)  ,maaliskuussa 2024: n. 155 hlö, marraskuussa 2024 n. 160hlö
  • Toimeksiantosopimuksia helmikuussa 2026: 2hlö helmikuussa 2025: 3hlö ,maaliskuussa 2024: 6 hlö, marraskuussa 2024, 6hlö

Perusteet miksi mitäkin sopimuksia on ja millä periaatteella palkataan.

Jokaisen toimipisteen tilanne tarkastellaan yksilöllisesti. Toimihenkilöiden palkkauksista päätöksen tekee aina hallitus. Työnjako -taulukot toimivat apuna toimipisteen työnjaon selkeyttämisessä ja toimihenkiöiden palkkauksessa mahdolliselle uudelle työntekijälle tulevat työtehtävät kartoitetaan taulukon avulla. Määräaikaisia sopimuksia tehdään vain sijaisuustapauksissa. Toimihenkilöiden haastatteluissa on aina kaksi henkilöä mukana.

Vaihtelevan työajansopimuksista sekä toimeksiantosopimuksista vastaa toimipisteen rehtori oman toimipisteensä osalta. Palkkaukset tehdään tarpeen mukaan. Työtä tarjotaan aina ensin nykyisille työntekijöille ja jos ohjaajia tarvitaan enemmän, aloitetaan rekrytointi. Toimipisteen rehtori hoitaa haastattelut ja palkkaukset itsenäisesti.

Henkilöstön ammatillinen rakenne

Ydinosaamiseen liittyvät koulutukset:

  • Rehtoreita 10 henkilöä, joista X suorittaa parhaillaan johtajuusopintoja. X henkilö on suorittanut johtajuusopinnot. X henkilöllä on suunnitelmissa käydä johtajuusopinnot lähitulevaisuudessa.
  • Asiantuntijoita 3 henkilöä, joista kaikki suorittaneet johtajuusopinnot.

Ikärakenne, helmikuu 2026, helmikuu 2025, maaliskuu 2024 ja marraskuu 2024 (keskiarvot työntekijäryhmittäin)

  • Asiantuntijat    38,6v               37,7v, 36,7 v, 37,4v
  • Toimihenkilöt   37,6v               36,3v ,36,5 v, 36,8v
  • Tuntiohjaajat   29,9v               28,3v, 28,6 v, 29,4v

Miten ikärakenne vaikuttaa työvoiman suunnitteluun?

Ei tosiasiallisesti vaikuta. Emme palkkaa tai jätä palkkaamatta ketään iän vuoksi.

 

Johtamisen periaatteet

Johtamisen periaatteet

Yhdistyksen johtaminen lähtee yhdistyksen tarkoituksesta ja sitä ohjaavista periaatteista ja arvoista, joita ovat yhteisöllisyys, liikkumisen ilo, turvallinen ja toisia kunnioittava harrastaminen, lajien edistäminen ja korkealaatuinen opetustyö. Yhdistyksen johtamisessa pyritään luomaan ja edistämään kulttuuria ja toimintapoja, jotka osallistavat ja sitouttavat yhteiseen päämäärään ja ohjaavat toimintaa sinne pääsemiseksi. Johtoasemassa olevien tehtävä on auttaa työntekijöitä ja jäseniä kukoistamaan ja omalla esimerkillään luoda ryhmähenkeä ja yhteisöllisyyttä.

Johtamisen arvot konkretisoituvat arjen teoissa ja johtamistilanteissa

Yhdistyksen johtamisen arvot ovat:

  • Luottamus: Johdamme luottamuksen arvoisesti ja osoitamme luottamusta antamalla vastuuta
  • Merkityksellisyys: Johdamme kohti yhteistä merkityksellistä päämäärää. Merkitys syntyy kun oma työ koetaan merkitykselliseksi ja oma rooli kokonaisuudessa ymmärretään ja koetaan tärkeäksi.
  • Inhimillisyys: Johtamisessa ihmiset eli työntekijät ja yhdistyksen jäsenet ovat keskiössä
  • Kehittyminen: Johtamisen ja esihenkilötyön tehtävänä on saada ympärillä olevat ihmiset kukoistamaan ja kasvamaan niin ihmisinä kun ammattilaisinakin
  • Vastuu: Johtaminen on vastuun ottamista ja vastuun jakamista eli valtuuttamista toimia itsenäisesti ja luottamuksen arvoisesti

Yhdistyksen johdon tehtävänä on hallituksen hyväksymän strategian toimeenpaneminen, hyvän hallintotavan noudattaminen ja taloudesta huolehtiminen vastuullisesti ja kestävästi. Hyvän hallintotavan noudattamiseksi johtamisessa seurataan aktiivisesti yhdistyksiä ja urheiluseurojen koskevien säädösten muutoksia ja niiden noudattamista. Vastuullinen johtaminen tarkoittaa sitä, että johtamisessa inhimilliset ja taloudelliset voimavarat kohdennetaan oikein, tietoa hyödynnetään optimaalisella tavalla, riskejä hallinnoidaan ennakoivalla arvioimisella ja suunnittelulla, ja johtamista tehdään suunnitelmallisesti kohti yhteisesti asetettuja tavoitteita.

JOHTAMISVASTUU

Yhdistyksen ylin päättävä ja johtava elin on yhdistyskokous, joka valitsee yhdistykselle hallituksen ja päättää tulevan vuoden toimintasuunnitelman ja tulo- ja menoarvion. Hallitus harjoittaa vuosikokouksen valtuutuksella ylintä päätäntävaltaa ja sen vastuulla on huolehtia yhdistyksen johtamisesta ja vastuullisen hallinnon järjestämisestä. Hallituksen alaisuudessa toimiva johtoryhmä vastaa toiminnan, talouden ja henkilöstön operatiivisesta johtamisesta hallituksen hyväksymien suunnitelmien ja linjausten mukaisesti. Rehtorit johtavat ja toimivat esihenkilöinä oman toimipisteiden työntekijöille johtoryhmän johtamana ja ohjauksessa. Eri päälliköt vastaavat oman vastuualueensa hoitamisesta itsenäisesti hallituksen ja johtoryhmän ohjaamana.

Yhdistyksen visio ja strategia

Strategia

Parkour Akatemian ja Sirkuskoulun strategia muodostuu arvoista, missiosta ja visiosta, sekä konkreettisesta suunnitelmasta tulevaisuuden visioon pääsemiseen. Nykyisiä arvoja ja missiota valmisteltiin keväällä 2025 ja ne vahvistettiin saman vuoden kevätkokouksessa.

Arvot

  • Ilo
  • Rohkeus
  • Kunnioitus
  • Luottamus

Missio

  1. Opetustoiminta ytimessä: Tarjoamme innostavan, turvallisen ja laadukkaan harrastuksen kaikenikäisille ja -tasoisille. Meidän tunneilla tarttuu liikunnallinen elämäntapa!
  1. Ammattimaisesti eteenpäin: Rakennamme tulevaisuutta, jossa parkour ja sirkus voivat olla työ. Toimimme lajeja eteenpäin vievänä suunnannäyttäjänä yhteistyössä muiden kanssa.
  1. Yhteisön voimalla: Olemme yhteisö, johon jokainen voi tuntea kuuluvansa. Meitä yhdistää liikkumisen ilo ja yhdessä tekeminen.

Visio 2030

Vuonna 2025 laadittiin uusi visio viiden vuoden päähän – edellinen visio ulottui vuoteen 2027. Vision määrittämiseen osallistettiin jäsenistöä ja koko henkilöstöä kysymällä tulevaisuuden haaveita ja toiveita harrastaja- ja henkilöstökyselyissä, jonka pohjalta hallitus, johtoryhmä sekä päälliköt työstivät lopullisen version.

Visio muutetaan käytännön teoiksi ja kehitystyöksi backcasting metodin avulla, jonka perusperiaate on seuraava:

  1. Mitä haluamme olla 5 vuoden päästä (Visio)
  2. Miten meidän tulee olla 3 vuoden päästä, jotta 5 vuoden tavoitetila on mahdollinen
  3. Miten meidän tulee olla 1 vuoden päästä, jotta 3 vuoden tavoitetila on mahdollinen
  4. Mitä täytyy tehdä nyt ja tulevan vuoden aikana, jotta 1 vuoden tavoite toteutu

Hallitus ja johtoryhmä kokoontuvat puolen vuoden välein tarkastamaan tavoitteiden toteutumista.

Rehtorit tekevät yhdessä johtoryhmän ja kehityspäällikön kanssa oman toimipisteen strategiaa samalla työkalulla.

Alla koko yhdistyksen visio 2030:

Visio 2030

 

 

HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA YLLÄPITÄMINEN  SEKÄ TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Henkilöstön osaamisen kehittäminen

 

Henkilöstölle pidettävissä kehityskeskusteluissa kartoitetaan osaamista. Kehityskeskustelut pidetään kaikille kaksi kertaa vuodessa. Rehtoreille ja päälliköille kehityskeskustelut pitää toiminnanjohtaja, toimipisteen toimihenkilöille ja tuntiohjaajille rehtorit. Asiantuntijoille kehityskeskustelun pitää hallitus. Markkinointipäällikölle kehityskeskustelun pitää myyntijohtaja. 

Osaamisen kehittämisen suunnitelma: 
Kaikki johtajuusopintoja toivovat rehtorit ovat aloittaneet opinnot vuoden 2024 aikana oppisopimuskoulutuksella. Sisäisiä koulutusjärjestelmiä kehitetään strategian mukaisesti, niistä vastuu on toiminnanjohtajalla. Alkuvuoden 2026 aikana käytävissä kehityskeskusteluissa on tarkoitus kartoittaa toimihenkilöiden koulutustarpeita. Niiden pohjalta luodaan kouluttautumissuunnitelma. 


Sisäisen koulutusjärjestelmän kehittäminen ja videomateriaalien luominen: 
Tunnistettu tarve laadun kehittämiselle mm. kehityskeskusteluiden kautta. Organisaation sisällä oleva osaaminen tulee saada paremmin käyttöön ja lajiliiton koulutukset eivät tällä hetkellä vastaa täysin tarpeeseen.
Kehitämme tulevina vuosina sisäistä koulutusjärjestelmää merkittävästi eteenpäin. Luomme koulutukset ryhmänhallinnasta, lajitaidoista ja ryhmäkonsepteista sekä parannamme perehdytysmateriaaleja kaikkien osa-alueiden osalta. Kyseessä on monivuotinen projekti joka etenee strategian mukaan. Vuoden 2025 aikana on toteutettu pilottikoulutukset lajitaitojen ohjaamisesta sekä ryhmänhallinnasta. 

Työhyvinvoinnin edistäminen

Miten ylläpidetään ja edistetään?
– Taukojengi, yhteinen toimihenkilöiden etätauko kaksi kertaa viikossa.
– Avoin keskustelukulttuuri
– Aito auttamisen kulttuuri
– Selkeät työnjaot toimipisteillä
– Paremmat perehdytysmateriaalit joita kehitetään jatkuvasti
– Järjestelmiä ja prosesseja kehitetään jatkuvasti
– Tiedotus ja ennakointi ottanut isoja edistysaskelia (reksien vuosikello, hallituksen ja joryn vuosikello, strategian mukaan toiminnan suunnittelu)
– Säännölliset työhyvinvointikyselyt (2x vuodessa) ja niiden purku, tiedotus sekä esitykset hallitukselle
– Kehityskeskustelut 2x vuodessa
– Rehtorit käyvät seuraamassa tunteja
– Työhyvinvointi ja yhteisöllisyys -osio kiinteänä osana jatkossa kehityspäivillä
– Työsuhde edut (hieronta/virike, hammastarkastus, terveystarkastus)

Mitä on tehdään ja on tehty työhyvinvoinnin parantamiseksi:

    • Uusi palkkataulukko on otettu käyttöön vuonna 2026. Palkkataulukko on otettu käyttöön toimihenkilöillä vuoden 2026 alusta. 100% uuden palkkataulukon palkkoihin ei päästy vaan hallitus päätti ottaa uuden palkkataulukon palkat käyttöön 87,5%. Tämä tarkoittaa sitä, että jos henkilön X palkka on uudessa palkkataulukossa 1000€, hänen palkkansa on nyt 875€. Palkkataulukon käyttöönottoprosenttia on tarkoitus nostaa mikäli yhdistyksen tulosta saadaan paremmaksi.
      • Tuntiohjaajilla käyttöönotto tapahtuu myöhemmin, ajankohdasta päättää yhdistyksen hallitus. Prosenttia käyttöönotolle tuntiohjaajien osalta ei vielä tiedetä.
    • Uuden palkkataulukon on tarkoitus nostaa palkkoja. Palkka myöskin vastaa paremmin todellista työnkuvaa sillä käytössä on vastuu&vaativuusluokka.
  • Otimme vuoden 2026 alusta käyttöön Edenred virike ja hieronta edut.
  • Akustiikkaa on parannettu kaikissa saleissa merkittävästi vuonna 2025.

Millainen meidän työympäristö on?

Eri työntekijäryhmillä on erilaisia riskejä työskentelyyn liittyen. Ohjaustyössä salien viihtyvyys ja melu ovat riskitekijöitä. Joissakin saleissa on puutteelliset akustiikka järjestelyt. Isoja lapsi ryhmiä ohjatessa syntyy melua joka pitäisi pyrkiä minimoimaan. Melua voi vähentää ohjaajien ohjaustaitojen parantamisella sekä salien akustiikkaa parantamalla.

Toimistotyötä tekeville ei ole sopivia toimistotiloja kaikissa toimipisteissä mutta asiaan on kiinnitetty erityistä huomiota vuoden 2024 aikana. Toimistotiloja on parannettu Turussa, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Tampereella. Pk seudun toimistotilojen parannus on vielä kesken. 

Meluhaittoja on ehkäisty salien akustiikan parantamisella sekä ryhmänhallintaa parantavilla koulutuksilla. 

Työntekijöiden erilaiset elämäntilanteet ja niiden huomioon ottamine

Ohjaustyö iltaisin ja se voi olla hankalaa perhe-elämän kannalta. Tätä on vaikea ratkaista koska korvaavaa työtä ei yleensä ole.

Avoimen keskustelukulttuurin luominen oman esihenkilön kanssa; millainen on oma elämäntilanne ja mietitään yhdessä miten voidaan ratkaista.
– Työajan vähentäminen (mikäli työntekijä itse niin toivoo)
– Onko toimipisteen hallinnollisen työn puolella osa-alueita joita ei olla ehditty tekemään? Mitkä ovat toimipisteen reunaehdot hallinnollisen työn määrän suhteen?
– Palkattoman vapaan järjestäminen mikäli työntekijä itse sitä toivoo
– Mikä on lomapäivien tilanne? Voiko niitä hyödyntää esimerkiksi niin että viikossa käyttää yhden lomapäivän että saa pidemmän viikonlopun?
– Onko siirto toiselle paikkakunnalle mahdollinen jos työntekijä sitä toivoo?

Etätyöskentelymahdollisuus sekä työajan määrittely ja säädökset ja miten se helpottaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista

Hallinnollista työtä tekevillä etätyöskentelymahdollisuus hallinnollisen työn osalta. Etätyöskentelymahdollisuus vaihtelee työntekijöiden työnkuvan mukaan. Työaikajärjestelyissä 20% joustovara suunniteluista työvuoroista, joka helpottaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista. Työvuorojen muutoksesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa esihenkilölle. Hallitus teki päätöksen alkuvuonna 2024, että toimipisteiden rehtorit eivät voi pitkäaikaisesti työskennellä etänä, vaan läsnäoloa toimipisteellä vaaditaan.

Tuntiohjaajilla on vapaus vaikuttaa paljon omiin työvuoroihinsa iltaohjausten osalta, sillä työvuorot sovitaan esihenkilön kanssa kausikohtaisesti.

Työterveyshuolto

Tällä hetkellä työntekijöillä on lakisääteinen minimi työterveyshuolto, joka tarkoittaa käytännössä ennaltaehkäisevää ja työkykyä ylläpitävää toimintaa
Työterveyshuolto järjestetään Pihlajalinna Oy:n kautta ja alla olevat palvelut ovat käytössä

  • Työpaikkaselvitykset
    • Työpaikkaselvityksessä paikallinen työterveyshoitaja käy läpi toimipisteen rehtorin kanssa toimitilojen toimivuutta terveyden näkökulmasta. Selvityksessä keskustellaan myös työn kuormitustekijöistä ja miten niitä voidaan välttää toimisto -ja  ohjaustyössä. Selvitykset toteutetaan työterveyssuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmassa on kuvattu missä toimipisteessä selvitys tehdään minäkin vuonna. 
  • Terveystarkastukset
    • Käytössä vain toimihenkilöillä, toteutetaan 5 vuoden välein.
  • Kolmikantakeskustelut
    • Käydään tarvittaessa kun keskustellaan työntekijän työhön palaamisesta sairauslomalla
  • Päihteiden vastainen ohjelma
    • Pihlajalinnan tekemä päihteiden vastainen ohjelma auttaa esihenkilöitä tunnistamaan mahdollisia työntekijöiden päihdeongelmia sekä toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla niitä huomatessaan.
  • Varhaisen tuen malli
    • Valmis malli esihenkilöiden tueksi jota sittemmin muokattu sisäisesti vastaamaan paremmin meidän tarpeita. Keskustelut käydään esihenkilön toimesta työntekijän kanssa jos sairauspoissaolojen hälytysrajat täyttyvät tai herää muuten huoli työntekijäin jaksamisesta.

 

Työhyvinvointi kyselyt ja niiden tulokset

Viimeisin työhyvinvointikysely pidettiin marraskuussa 2025. Toimihenkilöille ja tuntiohjaajille oli erilliset kyselyt.

Tulokset vuoden 2025 kyselyistä
Toimihenkilöiden kyselyt 2025
Tuntiohjaajien kyselyt 2025:

 

Tulokset 11/23 pidetty kysely:
Kysely tuntiohjaajat 11_2023

Kysely toimihenkilöt 11_2023

Kyselyitä pyritään pitämään kaksi kertaa vuodessa loka-marraskuussa ja maalis-huhtikuussa. Seuraava kysely lokakuussa 2025.
Vuoden 2024 kyselyitä ei pidetty henkilöstömuutoksien takia.

TOIMENPITEIDEN VASTUUNJAKO JA AIKATAULUT JA SEURANTA

Kuka seuraa ja mitä seuraa

Suunnitelma ei saa jäädä vain suunnitelmaksi!

ESITYKSET HALLITUKSELLE:

Kirjataan kokreettisesti kuka tai ketkä ovat aktiivisia minkäkin suunnitelman osan toteuttamisessa.

Ketkä seuraavat toteutumista ja milloin? Esim milloin on seuraava henkilöstön työhyvinvointikysely ja kuka sen toteuttaa ja miten sitä seurataan

Kaikki muutokset käydään läpi henkilöstön edustajan kanssa.

 

Luottamusvaltuutettu

Luottamusvaltuutetun tärkein tehtävä on valvoa, että työnantaja noudattaa työlainsäädäntöä.

Voi olla yhteydessä luottamusvaltuutettuun, jos esim.

  • Epäilet, että palkkausperusteita ei ole tehty oikein
  • Sinulla on epäselvyyksiä työsopimukseen liittyvissä asioissa
  • Työnantajan oikeuksiin liittyvät asiat (mihin esim. direktio-oikeutta voi käyttää)

Luottamusvaltuutetun yhteystiedot:

Maiju Heikkinen
maiju.heikkinen@parkourakatemia.fi
0505337575

Työsuojeluvaltuutettu

Työsuojeluvaltuutetun tärkein tehtävä on valvoa työpaikan turvallisuuden ja terveyteen vaikuttavien asioiden toteutumista. Hän toimii tiiviissä yhteistyössä esihenkilöiden, luottamusvaltuutetun, työterveyshuollon ja muun henkilöstön kanssa.

Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin voi kuulua mm.

  • Yhteistoimintalain mukaiseen vuoropuheluun osallistuminen
  • Yhdenvertaisuus – ja tasa-arvokyselyt ja vastausten koonti
  • Työsuojelutoimikunnan kokouksiin osallistuminen
  • Perehtyy työsuojelusäännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin sekä työpaikan työoloihin.
  • Tarkkailee työn turvallisuutta ja terveellisyyttä.
  • Ilmoittaa havaitsemistaan puutteista työnjohdolle sekä tarvittaessa työsuojeluviranomaisille.
  • Osallistuu ja kehittää työpaikan työkykyä ylläpitävään toimintaan.
  • Edistää osaltaan työntekijöiden työhyvinvointia.

Työsuojeluvaltuutetun yhteystiedot:

Iita Mykkänen
iita.mykkanen@parkourakatemia.fi
0505649428

TARVITTAESSA LÄPIKÄYTÄVIÄ ASIOITA

Tarvittaessa läpikäytävät asiat

Työyhteisön kehittämissuunnitelmaa laadittaessa ja sitä ylläpidettäessä on tarpeen mukaan kiinnitettävä huomiota: 

1) teknologisen kehityksen, investointien ja muiden yrityksen tai yhteisön toiminnassa tapahtuvien muutosten vaikutuksiin työyhteisössä; 

2) eri elämäntilanteissa olevien työntekijöiden erityistarpeisiin ja erityisesti tarpeisiin ylläpitää työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta; 

3) työyhteisön johtamiseen

TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

Suunnitelma

VARHAISEN TUEN MALLI

Suunnitelma

Varhaisen tuen malli 2024

Varhaisen tuen malli 2024- PDF

TURVALLISEMMAN TILAN PERIAATTEET

Turvallisemman tilan periaatteet

Turvallisemman tilan periaatteet

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA