Työyhteisön kehittämissuunnitelma

Käydään läpi millainen tilanne yhdistyksessä on tällä hetkellä

Miltä taloudellinen tilanne ja tulevaisuus näyttää?

Rahoitus ja tulo- ja menorakenne
Yhdistys toimii lähes täysin omarahoitteisesti eli suurin osa (91% vuonna 2023) toiminnan rahoituksesta on peräisin osallistumismaksuista, josta vuorostaan viikkotuntien osallistumismaksut muodostavat suurimman osan (89% vuonna 2023). Osallistumismaksujen lisäksi yhdistys saa avustusta julkiselta puolelta mm. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja Helsingin kaupungilta, ja pienimuotoisesti tuloja vaatemyynnistä ja tilojen vuokraamisesta.

Henkilöstökulut ovat yhdistyksen merkittävin kulu (62% vuonna 2023), jonka jälkeen harjoitussalien tilakulut ovat seuraavaksi suurin kuluerä (24% vuonna 2023). Yhdistyksen tulo- ja menorakenne on palvelualojen mukainen, missä sekä tulot että menot ovat pitkälti riippuvaisia järjestetyn toiminnan määrästä.

Taloudellinen tila

Yhdistyksen taloudellinen tila on kohtalaisen vakaa: yhdistyksellä ei ole pitkäaikaisia velkoja ja lainoja ja yhdistys on kerryttänyt edellisten toimintavuosien aikana säästöön karkeasti 1-2 kuukauden välttämättömiä kiinteitä kuluja vastaavaa (toimitilavuokrat ja kuukausipalkat) taloudellista puskuria. Taloudellinen puskuri on tärkeä turvaamaan yhdistyksen jatkuvuus yllättävissä tilanteissa, jotka estävät tai rajoittavat toiminnan järjestämistä, tai merkittävissä toimintaympäristön muutoksissa. Yhdistyksen pitkän aikavälin taloudelliselle tilanteelle ja vakavaraisuudelle on tärkeää, että kannattavuutta pystytään parantamaan maltillisesti, jotta taloudellista puskuria saadaan kasvatettua vastaamaan useamman kuukauden kiinteitä kuluja, ja mahdollistamaan palkkauksen kehittämisen ja investoinnit toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen. Toiminnan kannattavuutta voidaan voidaan parantaa parantamalla ryhmien ja tilojen täyttöastetta sekä tehostamalla yhdistyksen hallintoa ja toiminnan järjestämistyötä.

Yhdistyksen talouden lukuihin voi perehtyä tarkemmin edellisvuoden tilinpäätöksestä.

Mitä kehitystoimia on nyt vireillä?

• Opetustoiminta: laatujärjestelmän kehitystyö
• Tilitoimiston vaihdos ja taloushallinnon prosessien kehittäminen
• Laajentumisstrategian kehitystyö
• Kehitystoimet toimipisteiden kannattavuuden kehittämiselle
• Varainhankinnan monipuolistaminen

Palkkataulukon kehitys/tilanne

• Palkkataulukoiden kehitystyö on edennyt vuoden 2024 aikana. Maaliskuussa 2024 järjestettiin hallituksen ja työntekijöiden edustajien yhteinen keskustelu jossa käytiin läpi palkanmääräytymis perusteita nyt ja miten halutaan niiden tulevaisuudessa olevan. Lisäksi huhtikuussa järjestettiin palkkakysely toimihenkilöille, jonka tulokset luottamus- ja työsuojeluvaltuutettu keräsivät yhteen ja välittivät koonnin vastauksista hallitukselle. Toukokuussa 2024 hallitus ja toiminnanjohtaja kokoontui Jyväskylään työstämään palkkataulukoita ja taulukoiden olisi tarkoitus valmistua yhdistyksen syyskokoukseen.
• Tavoitteina on palkanmääräytymisperusteiden selkeytys, taulukoiden käytön selkeyttäminen sekä palkkojen noston mahdollisuuden kartoittaminen
• Samalla pyritään kartoittamaan muita työsuhde etuja

Onko isoja muutoksia tulossa?

• Oulun parkour-seuran toiminnan sulauttaminen syksystä 2024 eteenpäin
• Yhdistys rakenteen muutos: Turun seudun paikallisyhdistyksen perustaminen ja Varsinais-Suomen toiminnan siirtäminen paikallisyhdistykselle
• Syksyllä 2024 kartoitetaan ja valmistelu mahdollisen salin perustamiselle Itä-Helsinkiin

Uhkia/mahdollisuuksia toiminnassa?

• Mahdollisuudet:
  • Tulolähteiden monipuolistaminen varainhankinnan kehitystyön tuloksena: hanke- ja erityisavustukset ja mahdolliset sponsoriyhteistyörahoitus
  • Paikallisavustukset muualtakin kuin Helsingin kaupungilta
• Uhkat
  • Henkilöstömuutokset ja vaihtuvuus
  • Työssäjaksaminen ja sairaspoissaolot
  • Kulujen kasvaminen inflaation myötä
  • Palkkojen ostovoiman heikkeneminen inflaation myötä
  • Kotitalouksien ostovoiman heikkeneminen inflaation myötä ja siten harrastuksiin käytettävän rahan väheneminen
  • Yleisavustuksen määrän tippuminen mahdollisten valtionavustuksiin kohdistuvien leikkausten johdosta

Millaisia toimintaympäristön muutoksia tulee ottaa huomioon?

• Yhdistysrakenteen muutoksen huomioiminen yhdistyksen hallinnossa ja johdossa

Onko tulossa jotakin merkittäviä muutoksia lähitulevaisuudessa jolla erityisesti vaikutusta henkilöstöön?

• Palkkataulukoiden päivityksen tuomat mahdolliset muutoksen vaikuttavat henkilöstöön, kuitenkin siten ettei kenenkään työntekijän palkka laske nykyisestä.

Kuinka paljon on määräaikaisia, osa-aikaisia ja kokoaikaisia työntekijöitä sekä toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita missäkin toimipisteessä ja yleisellä puolella. Tämä listaus annetaan henkilöstön edustajille kaksi kertaa vuodessa.

Millaisia työaikamuotoja on käytössä?

• Osa-aikaisia toimihenkilöitä maaliskuussa 2024 : 17 hlö
• Täysiaikaisia toimihenkilöitä maaliskuussa 2024: 8 hlö
• Määräaikaisia toimihenkilöitä maaliskuussa 2024: 1 hlö
• Aktiivisia vaihtelevan työajansopimuksia (tuntiohjaajia) maaliskuussa 2024: n. 155 hlö
• Toimeksiantosopimuksia maaliskuussa 2024: 6 hlö

Perusteet miksi mitäkin sopimuksia on ja millä periaatteella palkataan.

Jokaisen toimipisteen tilanne tarkastellaan yksilöllisesti. Toimihenkilöiden palkkauksista päätöksen tekee aina hallitus. Työnjako -taulukot toimivat apuna toimipisteen työnjaon selkeyttämisessä ja toimihenkiöiden palkkauksessa mahdolliselle uudelle työntekijälle tulevat työtehtävät kartoitetaan taulukon avulla. Määräaikaisia sopimuksia tehdään vain sijaisuustapauksissa. Toimihenkilöiden haastatteluissa on aina kaksi henkilöä mukana.

Vaihtelevan työajansopimuksista sekä toimeksiantosopimuksista vastaa toimipisteen rehtori oman toimipisteensä osalta. Palkkaukset tehdään tarpeen mukaan. Työtä tarjotaan aina ensin nykyisille työntekijöille ja jos ohjaajia tarvitaan enemmän, aloitetaan rekrytointi. Toimipisteen rehtori hoitaa haastattelut ja palkkaukset itsenäisesti.

Henkilöstön ammatillinen rakenne

Ydinosaamiseen liittyvät koulutukset:

• Rehtoreita maaliskuussa 2024 10 henkilöä, joista 4 suorittaa parhaillaan johtajuusopintoja. 3 henkilö on suorittanut johtajuusopinnot. 3 henkilöllä on suunnitelmissa käydä johtajuusopinnot lähitulevaisuudessa.
• Asiantuntijoita 3 henkilöä, joista kaikki suorittaneet johtajuusopinnot.

Ikärakenne maaliskuu 2024 (keskiarvot työntekijäryhmittäin)

• Asiantuntijat – 36,7 v
• Toimihenkilöt – 36,5 v
• Tuntiohjaajat –  28,6 v

Miten ikärakenne vaikuttaa työvoiman suunnitteluun?

Ei tosiasiallisesti vaikuta. Emme palkkaa tai jätä palkkaamatta ketään iän vuoksi.

Johtamisen periaatteet

Yhdistyksen johtaminen lähtee yhdistyksen tarkoituksesta ja sitä ohjaavista periaatteista ja arvoista, joita ovat yhteisöllisyys, liikkumisen ilo, turvallinen ja toisia kunnioittava harrastaminen, lajien edistäminen ja korkealaatuinen opetustyö. Yhdistyksen johtamisessa pyritään luomaan ja edistämään kulttuuria ja toimintapoja, jotka osallistavat ja sitouttavat yhteiseen päämäärään ja ohjaavat toimintaa sinne pääsemiseksi. Johtoasemassa olevien tehtävä on auttaa työntekijöitä ja jäseniä kukoistamaan ja omalla esimerkillään luoda ryhmähenkeä ja yhteisöllisyyttä.

Johtamisen arvot konkretisoituvat arjen teoissa ja johtamistilanteissa

Yhdistyksen johtamisen arvot ovat:

• Luottamus: Johdamme luottamuksen arvoisesti ja osoitamme luottamusta antamalla vastuuta
• Merkityksellisyys: Johdamme kohti yhteistä merkityksellistä päämäärää. Merkitys syntyy kun oma työ koetaan merkitykselliseksi ja oma rooli kokonaisuudessa ymmärretään ja koetaan tärkeäksi.
• Inhimillisyys: Johtamisessa ihmiset eli työntekijät ja yhdistyksen jäsenet ovat keskiössä
• Kehittyminen: Johtamisen ja esihenkilötyön tehtävänä on saada ympärillä olevat ihmiset kukoistamaan ja kasvamaan niin ihmisinä kun ammattilaisinakin
• Vastuu: Johtaminen on vastuun ottamista ja vastuun jakamista eli valtuuttamista toimia itsenäisesti ja luottamuksen arvoisesti

Yhdistyksen johdon tehtävänä on hallituksen hyväksymän strategian toimeenpaneminen, hyvän hallintotavan noudattaminen ja taloudesta huolehtiminen vastuullisesti ja kestävästi. Hyvän hallintotavan noudattamiseksi johtamisessa seurataan aktiivisesti yhdistyksiä ja urheiluseurojen koskevien säädösten muutoksia ja niiden noudattamista. Vastuullinen johtaminen tarkoittaa sitä, että johtamisessa inhimilliset ja taloudelliset voimavarat kohdennetaan oikein, tietoa hyödynnetään optimaalisella tavalla, riskejä hallinnoidaan ennakoivalla arvioimisella ja suunnittelulla, ja johtamista tehdään suunnitelmallisesti kohti yhteisesti asetettuja tavoitteita.

JOHTAMISVASTUU

Yhdistyksen ylin päättävä ja johtava elin on yhdistyskokous, joka valitsee yhdistykselle hallituksen ja päättää tulevan vuoden toimintasuunnitelman ja tulo- ja menoarvion. Hallitus harjoittaa vuosikokouksen valtuutuksella ylintä päätäntävaltaa ja sen vastuulla on huolehtia yhdistyksen johtamisesta ja vastuullisen hallinnon järjestämisestä. Hallituksen alaisuudessa toimiva johtoryhmä vastaa toiminnan, talouden ja henkilöstön operatiivisesta johtamisesta hallituksen hyväksymien suunnitelmien ja linjausten mukaisesti. Rehtorit johtavat ja toimivat esihenkilöinä oman toimipisteiden työntekijöille johtoryhmän johtamana ja ohjauksessa. Eri päälliköt vastaavat oman vastuualueensa hoitamisesta itsenäisesti hallituksen ja johtoryhmän ohjaamana.

Koko yhdistyksen strategia on tarkkaan mietittyä ja tehty yhteistyössä hallituksen, johtoryhmän sekä päälliköiden kanssa. Strategiaa tehdään nk. backcasting -työkalulla, jonka avulla työskentely menee karkeastiottaen näin:

1. Mitä haluamme olla 5 vuoden päästä
2. Mitä täytyy tehdä 3 vuoden päästä, jotta 5 vuoden tavoite toteutuu
3. Mitä täytyy tehdä 1 vuoden päästä, jotta 3 vuoden tavoite toteutuu
4. Mitä täytyy tehdä nyt, jotta 1 vuoden tavoite toteutuu

Hallitus ja johtoryhmä kokoontuvat puolen vuoden välein tarkastamaan tavoitteiden toteutumista.

Rehtorit tekevät yhdessä johtoryhmän ja kehityspäällikön kanssa oman toimipisteen strategiaa samalla työkalulla.

Alla koko yhdistyksen visio tiivistettynä kuvamuotoon, tällainen haluamme olla vuonne 2027:

Henkilöstölle pidettävissä kehityskeskusteluissa kartoitetaan osaamista. Kehityskeskustelut pidetään kaikille kaksi kertaa vuodessa. Yleisen hallinnon työntekijöille sekä rehtoreille kehityskeskustelut pitää HR-johtaja, toimipisteen toimihenkilöille ja tuntiohjaajille rehtorit.

Kehityskeskusteluissa on toivottu vuosille 2023-2025 seuraavia koulutuksia toimihenkilöiden osalta:
– Johtajuusopinnot
– Graafisen puolen koulutusta
– Palkanlaskenta
– Yhdistystä koskevat lakisääteiset velvoitteet ja kirjanpito
– Ohjelmisto osaamista meillä käytettäviin ohjelmistoihin

Tuntiohjaajien toiveita:
– Ryhmänhallinta
– Lajitaidot

Eduhouse
– Eduhousen koulutusalusta on käytössä vuonna 2024 talouspäällikölle, HR-johtajalle sekä valtuutetuille. Koulutusalustan on tarkoitus antaa ajantasaista tietoa HR- ja talouskentällä tapahtuvista muutoksista sekä vahvistaa jo ennestään hankittua osaamista.

Osaamisen kehittämisen suunnitelma: 
Kaikki johtajuusopintoja toivovat rehtorit ovat aloittaneet opinnot vuoden 2024 aikana oppisopimuskoulutuksella. Palkanlaskennan, kirjanpidon ja lakisääteisten velvoitteiden osalta on käytössä Eduhouse jonka toimivuutta arvioidaan syksyllä 2024. Graafisen puolen koulutuksen kartoittaminen on kesken. Ohjelmistojen kouluttamisen osalta hyödynnetään Classroom alustaa jota kehitetään vuosien 2024-25 aikana parempaan suuntaan. Kehittämisen päävastuu on HR-johtajalla.

Tuntiohjaajien koulutustarpeisiin vastataan pääosin SPY:n koulutuksilla, rehtoreiden järjestämillä sisäisillä koulutuksilla, Classroom -materiaaleilla sekä kerran vuodessa järjestettävillä kansallisilla ohjaajapäivillä. Vuosien 202425 aikana kehitämme työntekijöidemme koulutuksia merkittävästi parempaan suuntaan. Luomme koulutukset ryhmänhallinnasta, lajitaidoista ja ryhmäkonsepteista sekä parannamme perehdytysmateriaaleja kaikkien osa-alueiden osalta.

Miten ylläpidetään ja edistetään?
– Taukojengi, yhteinen toimihenkilöiden etätauko kaksi kertaa viikossa.
– Avoin keskustelukulttuuri
– Aito auttamisen kulttuuri
– Selkeät työnjaot toimipisteillä
– Paremmat perehdytysmateriaalit joita kehitetään jatkuvasti
– Järjestelmiä ja prosesseja kehitetään jatkuvasti
– Tiedotus ja ennakointi ottanut isoja edistysaskelia (reksien vuosikello, hallituksen ja joryn vuosikello, strategian mukaan toiminnan suunnittelu)
– Säännölliset työhyvinvointikyselyt (2x vuodessa) ja niiden purku, tiedotus sekä esitykset hallitukselle
– Kehityskeskustelut 2x vuodessa
– Rehtorit käyvät seuraamassa tunteja
– Työhyvinvointi ja yhteisöllisyys -osio kiinteänä osana jatkossa kehityspäivillä
– Työsuhde edut (hieronta, athletica, hammastarkastus, terveystarkastus)

Mitkä tekijät meillä heikentävät työhyvinvointia?
HR johtajan päätelmiä keskusteluista ja kyselystä:
-Palkkaustaso on alhainen
-Minimaalinen työterveyshuolto
-Toisinaan koettu yksinäisyys
– Puutteelliset toimistotilat
– Fyysisesti rasittava työ ohjaustyötä tekevillä
– Melutaso paikoittain todella korkea
– Kollegiaalisen tuen puute
– Puutteelliset koulutukset varsinkin ohjaustyötä tekevillä

Mitä voimme tehdä toisin että näitä tekijöitä ei olisi?
– Palkkaustason nostaminen ja/tai muita etuja kuten lounasetu (Palkkojen mahdollinen korotus pitkäntähtäimen juttu, uusi palkkataulukko valmistumassa syyskokoukseen 2024) Muiden etujen selvittäminen kuten kulttuuri- ja liikuntaedut, lounasetu, eläkerahastot, pyöräetu ym. Etuja selvitetään vuoden 2024 aikana.
– Työterveyshuollon lisäpalveluiden kartoitus  mahdollisimman pian.
– Pyritään järjestämään enemmän sosiaalista kanssakäymistä työntekijöiden kesken. Kannustetaan rehtoreita järjestämään paikallisesti enemmän yhteisiä treenejä. Työhyvinvointipäiviä järjestetään toimipisteissa kaksi kertaa vuodessa (yleensä kausien lopussa) ja näiden lisäksi kaksi kertaa vuodessa yhteinen treenireissu.
– Yksin ohjaamista pyritään välttämään mahdollisuuksien mukaan.
– Vuoden 2024 aika on parannettu toimistotiloja lähes kaikissa toimipisteissä, jotta toimistotyötä tekevillä on hyvät puitteet tehdä töitä. Parannukset jatkuvat vuosien 2024 ja 2025 aikana.
– Akustiikkaa pyritään saamaan saleissa paremmaksi. Asiaa selvittää turvallisuuspäällikkö Jaakko Junttila
– Ryhmänhallinta ja lajitaitokoulutuksia on alettu suunnittelemaan hallituksen ja johtoryhmän toimesta ja ne pyritään saamaan kaikille ohjaajille käyttöön syksyn 2024 aikana, mutta viimeistään vuonna 2025. Kaikki perehdytysmateriaalit tarkistetaan samassa yhteydessä ja tehdään niistä entistä paremmat.
– 1+1 keskustelut on aloitettu rehtoreille ja muille toimihenkilöille vuoden 2024 aikana ja ne on koettu hyödyllisiksi. Keskusteluita jatketaan.

Millainen meidän työympäristö on?

Eri työntekijäryhmillä on erilaisia riskejä työskentelyyn liittyen. Ohjaustyössä salien viihtyvyys ja melu ovat riskitekijöitä. Joissakin saleissa on puutteelliset akustiikka järjestelyt. Isoja lapsi ryhmiä ohjatessa syntyy melua joka pitäisi pyrkiä minimoimaan. Melua voi vähentää ohjaajien ohjaustaitojen parantamisella sekä salien akustiikkaa parantamalla.

Toimistotyötä tekeville ei ole sopivia toimistotiloja kaikissa toimipisteissä mutta asiaan on kiinnitetty erityistä huomiota vuoden 2024 aikana. Toimistotiloja on parannettu Turussa, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Tampereella. Pk seudun toimistotilojen parannus on vielä kesken. 

Meluhaittoja pyritään ehkäisemään salien akustiikan parantamisella sekä ryhmänhallintaa parantavilla koulutuksilla. Salien akustiikasta vastaa salipäällikkö yhdessä toimipisteen rehtoreiden kanssa. Ryhmänhallinta koulutuksesta lisää henkilöstön osaamisen kehittämisen suunnitelmassa.

Työpaikan säännöt, käytännöt ja toimintaperiaatteet löytyvät toimintakäsikirjasta.

Työntekijöiden erilaiset elämäntilanteet ja niiden huomioon ottamine

Ohjaustyö iltaisin ja se voi olla hankalaa perhe-elämän kannalta. Tätä on vaikea ratkaista koska korvaavaa työtä ei yleensä ole.

Avoimen keskustelukulttuurin luominen oman esihenkilön kanssa; millainen on oma elämäntilanne ja mietitään yhdessä miten voidaan ratkaista.
– Työajan vähentäminen (mikäli työntekijä itse niin toivoo)
– Onko toimipisteen hallinnollisen työn puolella osa-alueita joita ei olla ehditty tekemään? Mitkä ovat toimipisteen reunaehdot hallinnollisen työn määrän suhteen?
– Palkattoman vapaan järjestäminen mikäli työntekijä itse sitä toivoo
– Mikä on lomapäivien tilanne? Voiko niitä hyödyntää esimerkiksi niin että viikossa käyttää yhden lomapäivän että saa pidemmän viikonlopun?
– Onko siirto toiselle paikkakunnalle mahdollinen jos työntekijä sitä toivoo?

Etätyöskentelymahdollisuus sekä työajan määrittely ja säädökset ja miten se helpottaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista

Hallinnollista työtä tekevillä etätyöskentelymahdollisuus hallinnollisen työn osalta. Etätyöskentelymahdollisuus vaihtelee työntekijöiden työnkuvan mukaan. Työaikajärjestelyissä 20% joustovara suunniteluista työvuoroista, joka helpottaa työn ja yksityiselämän yhteensovittamista. Työvuorojen muutoksesta ei tarvitse erikseen ilmoittaa esihenkilölle. Hallitus teki päätöksen alkuvuonna 2024, että toimipisteiden rehtorit eivät voi pitkäaikaisesti työskennellä etänä, vaan läsnäoloa toimipisteellä vaaditaan.

Tuntiohjaajilla on vapaus vaikuttaa paljon omiin työvuoroihinsa iltaohjausten osalta.

Tällä hetkellä työntekijöillä on lakisääteinen minimi työterveyshuolto, joka tarkoittaa käytännössä ennaltaehkäisevää ja työkykyä ylläpitävää toimintaä
Työterveyshuolto järjestetään Pihlajalinna Oy:n kautta ja alla olevat palvelut ovat käytössä

• Työpaikkaselvitykset
  • Työpaikkaselvityksessä paikallinen työterveyshoitaja käy läpi toimipisteen rehtorin kanssa toimitilojen toimivuutta terveyden näkökulmasta. Selvityksessä keskustellaan myös työn kuormitustekijöistä ja miten niitä voidaan välttää toimisto -ja  ohjaustyössä. Selvitykset toteutetaan työterveyssuunnitelman mukaisesti. Suunnitelmassa on kuvattu missä toimipisteessä selvitys tehdään minäkin vuonna. Vuoden 2024 alkuun mennessä selvitykset on tehty Pk- seudulle (poislukien Espoo), Turkuun, Kuopioon, Tampereelle sekä Jyväskylään.
• Terveystarkastukset
  • Käytössä vain toimihenkilöillä, toteutetaan 5 vuoden välein.
• Kolmikantakeskustelut
  • Käydään tarvittaessa kun keskustellaan työntekijän työhön palaamisesta sairauslomalla
• Päihteiden vastainen ohjelma
  • Pihlajalinnan tekemä päihteiden vastainen ohjelma auttaa esihenkilöitä tunnistamaan mahdollisia työntekijöiden päihdeongelmia sekä toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla niitä huomatessaan.
• Varhaisen puuttumisen malli
  • Valmis malli esihenkilöiden tueksi jota sittemmin muokattu sisäisesti vastaamaan paremmin meidän tarpeita. Keskustelut käydään esihenkilön toimesta työntekijän kanssa jos sairauspoissaolojen hälytysrajat täyttyvät tai herää muuten huoli työntekijäin jaksamisesta.

Osalla henkilöstöllä on toiveena, että työterveyden palveluita saadaan lisättyä.

Viimeisin työhyvinvointikysely pidettiin marraskuussa 2023. Toimihenkilöille ja tuntiohjaajille oli erilliset kyselyt.

Linkki tuloksiin:

Kysely tuntiohjaajat 11_2023

Kysely toimihenkilöt 11_2023

Kyselyitä pidetään kaksi kertaa vuodessa loka-marraskuussa ja huhti-toukokuussa. Seuraava kysely toukokuussa 2024.

Suunnitelma ei saa jäädä vain suunnitelmaksi!

ESITYKSET HALLITUKSELLE:

Kirjataan kokreettisesti kuka tai ketkä ovat aktiivisia minkäkin suunnitelman osan toteuttamisessa.

Ketkä seuraavat toteutumista ja milloin? Esim milloin on seuraava henkilöstön työhyvinvointikysely ja kuka sen toteuttaa ja miten sitä seurataan

Kaikki muutokset käydään läpi henkilöstön edustajan kanssa.

Luottamusvaltuutetun tärkein tehtävä on valvoa, että työnantaja noudattaa työlainsäädäntöä.

Voi olla yhteydessä luottamusvaltuutettuun, jos esim.

• Epäilet, että palkkausperusteita ei ole tehty oikein
• Sinulla on epäselvyyksiä työsopimukseen liittyvissä asioissa
• Työnantajan oikeuksiin liittyvät asiat (mihin esim. direktio-oikeutta voi käyttää)

Luottamusvaltuutetun yhteystiedot:

Maiju Heikkinen
maiju.heikkinen@parkourakatemia.fi
0505337575

Työsuojeluvaltuutetun tärkein tehtävä on valvoa työpaikan turvallisuuden ja terveyteen vaikuttavien asioiden toteutumista. Hän toimii tiiviissä yhteistyössä esihenkilöiden, luottamusvaltuutetun, työterveyshuollon ja muun henkilöstön kanssa.

Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin voi kuulua mm.

• Yhteistoimintalain mukaiseen vuoropuheluun osallistuminen
• Yhdenvertaisuus – ja tasa-arvokyselyt ja vastausten koonti
• Työsuojelutoimikunnan kokouksiin osallistuminen
• Perehtyy työsuojelusäännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin sekä työpaikan työoloihin.
• Tarkkailee työn turvallisuutta ja terveellisyyttä.
• Ilmoittaa havaitsemistaan puutteista työnjohdolle sekä tarvittaessa työsuojeluviranomaisille.
• Osallistuu ja kehittää työpaikan työkykyä ylläpitävään toimintaan.
• Edistää osaltaan työntekijöiden työhyvinvointia.

Työsuojeluvaltuutetun yhteystiedot:

Iita Mykkänen
iita.mykkanen@parkourakatemia.fi
0505649428

Työyhteisön kehittämissuunnitelmaa laadittaessa ja sitä ylläpidettäessä on tarpeen mukaan kiinnitettävä huomiota: 

1) teknologisen kehityksen, investointien ja muiden yrityksen tai yhteisön toiminnassa tapahtuvien muutosten vaikutuksiin työyhteisössä; 

2) eri elämäntilanteissa olevien työntekijöiden erityistarpeisiin ja erityisesti tarpeisiin ylläpitää työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta; 

3) työyhteisön johtamiseen

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma:

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma 2024 – Parkour Oppimiskeskus ry

Varhaisen tuen malli 2024

Varhaisen tuen malli 2024- PDF

Työsuojelun toimintaohjelma Parkour Oppimiskeskus ry (pdf)

Kokoukset 2024:

1_24 Työsuojelutoimikunnan tapaaminen 24.1.2024

2_24Työsuojelutoimikunnan tapaaminen 22.3.2024

3_24Työsuojelutoimikunnan tapaaminen 6.9.2024

Työsuojelutoimikunnan tapaaminen 1/23 5.9.2023